~Kuvatulva ja paljastuksia~

Heipähei!
Pahoittelen tätä kamalan pitkää taukoa. Kiinnostus kuvien muokkaukseen pyöri nollissa, kun kuvattavia asioita on nyt ollut monesta asiasta. Joten odotin innostusta, ettei se olisi pakkopullaa.
Nyt postaamattomus alko ahistamaan ihan liikaa, joten täällä ollaan. Viimeks suunnittelin sitä mökille lähtöö, ja seuraavana aamulla sinne lähdinkin. Sanoin että voisin tehdä siitä videon, ja niin teinkin. Mutta kun katoin videot läpi niin vaan muutamassa kuulu hyvin ääni :/ Joten seuraavalla kerralla pitää kokeilla uudelleen vähemmän tuulisessa paikassa. Hittolainen...
Muutamat kuvat ehin kuitenkin napata ennen pimeää:


  

Ja sitten seuraaviin aiheisiin...
Ai että mä oon nautiskellut auringosta kun se viimeinkin on muistanut paistella myös Suomessa! Nyt kun on herännyt, ensimmäisenä on tälläinen näky:
Ulko-oven ikkunasta paistelee kirkkaasti aurinko suoraan makkariin :)
Lilokin nautiskelee auringosta sohvalla ja vaihtelee paikkaa auringon liikkeen mukaan viimeiseen asti:D


Ja mä oon nyt  jonkin aikaa innostunut syömään aamupalana terveellistä pöperöö :) Yleensä siis en syö mitään tai korkeintaan jonkun vanukkaan heitän huiviin. Nyt oon joka aamu pilkkonu banskua ja sen kanssa jotain muuta lisäksi. Pahoin pelkään että tää on vaan joku kummalinen vaihe, ja kohta tää into taas lopahtaa. Mutta toivotaan nyt että tää jonkun aikaa kestäis, nii sais vitamiineja muualtakin kun purkista pillerin muodossa (Y)


Ja tälläinen hellyyden kipeä komppania on monesti aamukahvilla mukana. En kyllä välillä tajua nuita koiria...


Kassu innostu Lennistä nappasee vähä kuvia:
 

Ja rieskat hyötykäyttöön, kun ei mennyt enää paljaana alas. Tehtiin nuista pieniä pizzoja :) Nam, suosittelen!


Ja videoitiin huvikseen niiden valmistus, ja katottiin pikakelauksena miten ne muuttaa muotoa. Pitäähän sitä tekemistä välillä yrittää keksimällä keksiä...


Sitten sitten..
Kävin taas värjäilemässä hiuksia. Ja tällä kertaa Jennan juurikasvu piti taas värjätä, kun entiset värit ei ole tehonnut tyveen. Mulla aina vähä venähtää nuo kylässä käynnit. Sanoin Kassulle että pari tuntia varmaan menee.. Noh, olin tuolla ehkä kasin aikoihin illalla ja menin seuraavan päivän puolella kotiin ;D
 

Ja Jennan kanssa käytiin parisen päivää sitten koirapuistossakin kun sillä oli koirat kyläilemässä. Kukaan koirista ei oikein innostunu kauheesti juoksentelemaan, vaikka omassa pihassa ne ois aina lähössä vapaana viipottamaan ihan minne vain. Hölmöt hurtat!
Tulipahan silti vähän vaihtelua.
  


Sitten siirrytään ystävänpäivään!
Oon sellanen ihminen, että en oikeastaan ikinä juhlista sen kummemmin mitään juhlapäiviä, lukuunottamatta joulua. Nyt kuitenkin suunniteltiin että lähdettäis tyttöjen kesken joku päivä käymään Amarillossa, ja ystävänpäivä oli oikeastaan ainoa päivä mikä kävi jokaiselle. Joten juhlistettiin sitten samalla sitä Jennan, Nooran ja Roosan kanssa :)
Paremmasta seurasta ei voinut edes haaveilla. Oli ihan mahtava ilta, mahtavassa seurassa. Ja massu kipeänä kömmittiin väsyneenä kotiin. Ruokasalin jonot oli yli tunnin, mutta kannatti odottaa.. Jokainen tilas oman lämpimän aterian, ja sitten ostettiin vielä kaks jädee ja syötiin ne puokkiin. En oo ikinä syöny niin hyvää jäätelöö. Harmi kun tuollaiset yhteiset illat on niin vähässä :/ Ottaisin uusinnan ihan milloin vain, vaikka ilman ruokaakin :)
   




Sitten siirrytäänkin jo tähän päivään. Huomenna on äidin 50v- synttärit, ja ollaan pidetty pientä salaliittoa jo kauan minun isosiskon kanssa. Ja tänään siitä sai vihdoin puhua ja paljastaa. Äsken siis Heidi kertoi äitille, että sille on tulossa jo tänään pieni yllätys. Ja yllätyksenä hain tänään äidin Kanadassa asuvan siskon lentokentältä ja mentiin yllättämään äippä. Ei ollut sydänkohtauksen paikka kovinkaan kaukana. Ensin tuli järkytys, ja sen jälkeen liikutus...Jota vähän veikattiinkin.
Äiti olikin sanonut, että paras lahja olisi jos saisi viettää oman ainoan siskonsa kanssa synttäreitä, ja toive toteutui :)
Serkut käy siis Suomessa suunnilleen joka toinen kesä, ja jos muistatte, viime kesänä ne täällä kävikin. Ja me ollaan käyty vain kerran niiden luona.
En vois ite kuvitellakkaan miten pahalta tuntuis, jos näkisin omaa siskoa niin harvoin, mutta kai siihen ajan kanssa jotenkin tottuisi :/
Äiti ei osannut todellakaan odottaa mitään tuollaista yllätystä, ja tuollaisen yllärin salailu tuotti moneen otteeseen vaikeuksia. Nyt saa äippä synttärit ikioman pikkusiskon (ja sukulaisten) seurassa,ihan mahtavaa! :') Sen äiti on todellakin ansainnutkin!

Ja kerroinko että ollaan isälle etitty jo jonkun aikaa koiraa sinne maallee seuraks? En oo ihan varma oonko kertonu, koska se ei ollut mitenkään varmaa vielä. Nyt kuitenkin löytyi juuri sopiva koiruus, joka hyvin todennäköisesti saadaan jo viikon päästä! :) Tämä herra on n. 3v saksanpaimenkoiran ja ajokoiran risteytys, joka etsi kotia maalta jossa ei joutuisi olemaan paljoa yksin. Joten täydellinen koira isälle. Ihana on ollut olla mukana piristämässä molempien vanhempien elämää, kun elämä potkii välillä vähän kaikkia 100-0. Isän reaktio on kuitenkin siis vielä näkemättä!
Sitä odotellessa!:)

Näkemisiin, toivottavasti paljon useammin! <3





xoxo:iidux